Vuoden 2022 alussa Oulu Sinfonian ylikapellimestarina aloittanut Rumon Gamba johtaa kauden viimeisen sinfoniakonsertin keskiviikkona 11.5. Madetojan salissa. Kevätkauden teemoiksi Gamba oli suunnitellut englantilaisen Benjamin Brittenin musiikin sekä mannereurooppalaiset klassikot, eritoten venäläisen musiikin. Eräänlaisena pienoissarjana hän on johtanut Pjotr Tšaikovskin kolme viimeistä sinfoniaa, jotka kaikki liittyvät säveltäjän henkilökohtaisiin kriiseihin.
Kevätkauden viimeisessä sinfoniakonsertissa kuullaankin sekä Brittenin että Tšaikovskin kaksi kenties tunnetuinta ja dramaattisinta teosta. Konsertti alkaa Brittenin Sinfonia da Requiemillä, ja jälkipuoli on pyhitetty Tšaikovskin Pateettiselle sinfonialle. Teos jäi Tšaikovskin viimeiseksi, ja hän kuoli epäselvissä olosuhteissa vain yhdeksän päivää kantaesityksen jälkeen. Pateettista on pidetty säveltäjän soivana itsemurhakirjeenä, sillä se loppuu traagisesti. Ylikapellimestari Gamba pitää kumpaakin teosta saman asian, kuoleman, kahdessa eri ilmiasussa.
”Teoksissa on paljon yhteistä”, Gamba sanoo. ”Brittenin toinen osa on kuin eräänlainen kuolemantanssi, jonka kaltaista maanisuutta ja pimeän rajamailla liikkuvaa tunnelmaa kuulen myös Tšaikovskin sinfonian kolmannen osan marssissa. Kummassakin teoksessa on tuskanhuutoja, tosin melko lailla kahdesta ääripäästä. Kumpikin teos päättyy hiljaisesti ja vihjaa hiipuviin sydämenlyönteihin. Teokset saavuttavat lopun levollisuuden silti eri keinoilla.”
Brittenin Sinfonia da Requiem syntyi vuonna 1940 Japanin keisariperheelle, joka halusi juhlistaa valtansa 2600-vuotista historiaa eurooppalaisella musiikilla. Britten ei tosin tiennyt, kenelle ja mitä varten hän oli musiikkia tekemässä, joten teoksesta tuli valtiolliseksi juhlamusiikiksi kovin synkkä. Teoksen kantaesitys peruuntui Japani liityttyä toisen maailmansodan akselivaltoihin, ja se kantaesitettiin lopulta Yhdysvalloissa vuonna 1941.
Yhdessä Tšaikovskin Pateettisen kanssa Oulu Sinfonian konsertille muodostuu dramaattinen tarina, jossa kyse on elämästä ja kuolemasta.
”Siinä, missä Britten käsittelee ihmisten välistä konfliktia, Tšaikovskissa tuntuu olevan kyse sisäisestä, psykologisesta yhteenotosta”, Gamba sanoo. ”Konsertin kokonaiskaari sanoo, että ’maasta olet tullut, maaksi olet jälleen tuleva’. Tämä on päättymätön kiertokulku, joka käsittää kaikki elämän tunteet ja päättyy lopulta alkupisteeseen. Seassa on myös toivon ja kauneuden hetkiä, jopa rakkautta. Siitä huolimatta valon ja pimeyden kamppailu antaa kumpaankin teokseen oman värinsä.”
Britten teki Sinfonia da Requiemin alunperin vanhempiensa muistolle, mutta vakaumuksellisena pasifistina tunnettu säveltäjä luultavasti vihjasi musiikissa myös aluillaan olleen toisen maailmansodan herättämiin tuntoihin. Olihan hän omistanut samoihin aikoihin syntyneen viulukonserttonsakin Espanjan sisällissodan uhreille.
Gamban suunnitellessa konserttia kukaan ei osannut arvata, minkälaiseksi maailmanpolitiikka oli kehittymässä vielä tänä keväänä. Gamba arveleekin, että yli 80 vuotta kantaesityksensä jälkeen Sinfonia da Requiem ilmentää ihmisten tuntoja ajankohtaisemmin kuin pitkään aikaan.
”Uskon, että Brittenin teoksella on vielä suurempi kaikupohja nyt, kun maailmantilanne on tällainen.”
Teksti: Oulu Sinfonia
Kuva: Rumon Gamba c Kati Leinonen
Viimeinen sinfonia
Keskiviikko 11.05. klo 19.00, Madetojan sali
Oulu Sinfonia
Rumon Gamba kapellimestari
Ohjelma:
Benjamin Britten: Sinfonia da Requiem op. 20
—
Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 6 h-molli op. 74