Oulu Sinfonian maaliskuun konsertit avaa Ludwig van Beethovenin Missa solemnis (to 2.3.), joka on kestoltaan ja esityskoneistoltaan säveltäjänsä toiseksi mittavin teos heti Oulussa vuonna 2020 kuullun Fidelio-oopperan jälkeen. Kapellimestarina toimii kokenut Oulun-kävijä, brasilialaissyntyinen Eduardo Strausser, ja solisteina laulavat alkuvuoden mm. Taikahuilusta tuttu sopraano Silja Aalto sekä mezzosopraano Jeni Packalen, tenori Jussi Myllys ja baritoni Nicholas Söderlund.
Oulussa vierailee ensi kertaa virolainen Kristi Jagodinin valmentama Voces Tallinn -kuoro. Se saa saa rinnalleen Mihkel Kolditsin kokoaman ja valmentaman alueellisen projektikuoron. Kapellimestari Risto Joostin vuonna 1999 perustama kamarikuoro Voces Tallinn toimi vuoteen 2019 asti nimellä Voces Musicales. Korkeatasoinen ja vaativan ohjelmiston hallitseva kuoro on vakiinnuttanut asemansa Viron musiikkielämässä. Voces Tallinn on palkittu useissa kansainvälisissä kuorokilpailuissa. Voces Tallinnille on myönnetty Viron kulttuuripalkinto vuonna 2015 ja Viron kuoromusiikkiyhdistys on valinnut sen kahdesti Vuoden kuoroksi.
Oulun musiikkielämässä pitkään vaikuttanut Mihkel Koldits johtaa alueellisesti useita kuoroja. Hän toimi kuoromusiikin läänintaiteilijana 2011–2015. Projektikuoron laulajat ovat kokeneita ja koulutettuja laulajia, ja osa heistä on itsekin kuoronjohtajia. Heidät on valittu tarkoin esitettävänä olevaa teosta ja sen erityispiirteitä silmällä pitäen. Mihkel Koldits tuntee myös Voces Tallinn -kuoron hyvin – osan heistä jo poikavuosista asti – ja arvostaa ryhmän osaamista. Oman laulajistonsa hän on koonnut siten, että kuorot soisivat mahdollisimman hyvin yhdessä.
Missa solemniksen sävellysprosessi käynnistyi todennäköisesti, kun Beethovenin mesenaatti, oppilas ja hyvä ystävä, keisarin pikkuveli arkkiherttua Rudolf nimitettiin arkkipiispaksi. Beethoven ryhtyi säveltämään messua ja lupasi teoksen Rudolfin piispanvihkiäisiin. Teos kuitenkin vei Beethovenin syviin vesiin: välillä hän siirsi sen syrjään säveltäessään viimeisiä jousikvartettojaan tai yhdeksättä sinfoniaansa. Messu myöhästyi aikataulusta yli kolme vuotta, ja se ensiesitettiin 200 vuotta sitten 1823 Pietarissa muusikoiden leskien hyväksi järjestetyssä tilaisuudessa. Seuraavan kerran siitä kuultiin kolme osaa säveltäjän johdolla samassa toukokuun 1824 konsertissa, jossa yhdeksäs sinfonia sai ensiesityksensä.
Teosta ei esitetty Wienissä eikä muuallakaan Euroopassa säveltäjän elinaikana. Teos oli jumalanpalvelukseen sopimaton, liian suuri esitettäväksi kirkossa ja konsertteihin sitä pidettiin liian pitkänä ja liian kirkollisena. Missa solemnis ei kuitenkaan ole kirkkomusiikkia, vaikka sen teksti ja raamit tulevat katolisen kirkon messusta. Beethoven teki myös saksankielisen version, mikä vain lisää epäilyjä siitä, että teos on ensisijaisesti konserttimusiikkia eikä sidottu tiettyyn uskontoon.
”Missa solemnista voi verrata puolustusvoimien lippuparaatiin. Kun paraati aikoinaan oli Oulussa, ihmiset menivät katsomaan jo pelkästään siksi, että se on niin harvinaislaatuinen, iso, juhlava ja upea tapahtuma itsenään. Sellainen tapahtuma on myös Missa solemniksen esittäminen konsertissa”, projektikuoron valmentaja Koldits arvioi. ”Missa solemnis on poikkeuksellinen teos, jonka Beethoven on säveltänyt ennen kaikkea itselleen – todistaakseen, että hän pystyy vielä johonkin mahtavampaan kuin vaikkapa sävellystyön sivussa kirjoitettuun yhdeksänteen sinfoniaan tai moneen muuhun teokseen”, Koldits jatkaa.
Teksti: Oulu Sinfonia
Kuva: Voces Tallinn, c Mait Jüriado
To 2.3. klo 19, Madetojan sali
Eduardo Strausser, kapellimestari
Silja Aalto, sopraano
Jeni Packalen, mezzosopraano
Jussi Myllys, tenori
Nicholas Söderlund, baritoni
Voces Tallinn
kuoron valmennus Kristi Jagodin
Projektikuoro
kuoron valmennus Mihkel Koldits
Oulu Sinfonia
Ohjelma:
Ludwig van Beethoven: Missa solemnis D-duuri op. 123